Naantalin kirkko

Naantalin vanhan kaupungin ytimessä sijaitseva keskiaikainen kivikirkko on Musiikkijuhlien pääkonserttipaikka. Se on piirtynyt kaupungin silhuettiin jo vuosisatojen ajan. Kirkon historia alkoi 23.8.1443, jolloin silloisen Ruotsi-Suomen kuningas Kristoffer hyväksyi birgittalaisluostarin perustamisen silloisen Raision pitäjän maille. Tätä päivää pidetään myös Naantalin, Armonlaakson, perustamispäivänä, sillä luostarin yhteyteen tuli perustaa kaupunki luostarin asukkaiden ja pyhiinvaeltajien palvelemiseksi. Luostari vihittiin virallisesti käyttöön vuonna 1462. Luostarikirkon tornista kesäiltaisin klo 20 soitettavaa vespersoittoa on Naantali hiljentynyt kuuntelemaan jo vuosikymmenten ajan. Tämä luostariajan rukoushetkestä muistuttava soitto tapahtuu kolmeen ilmansuuntaan: ensin presidentille, sitten vanhaan kaupunkiin ja lopuksi merelle. Lue lisää.

Osoite: Nunnakatu 1, Naantali

 

Esteettömyys

 

Rymättylän kirkko

Rymättylän kirkko sijaitsee reilun 30 kilometrin päässä Turusta ja noin 15 kilometrin päässä Naantalin keskustasta. Pyhälle Jaakobille omistettu kivikirkko rakennettiin 1300- ja 1400-lukujen taitteessa ja holvaus tehtiin 1400-luvun lopussa. Jylhien kivimuurien sisään rakennettu holvisto on akustisesti erinomainen. Kalkitut seinät ovat runsaasti ja värikkäästi koristellut. Vanhin kirkon monista puuveistoksista on peräisin 1350-luvulta, alkuperäisin värein säilynyt Rymättylän hymyilevä Jaakko. Lue lisää.

Osoite: Taipaleentie, Rymättylä

 

Esteettömyys

  • Kirkkoon on esteetön pääsy, mutta alttarille ei pääse pyörätuolin kanssa.
  • Inva-WC löytyy hautausmaalla sijaitsevasta huoltorakennuksesta.
  • Lisätietoja seurakuntamestarilta

 

Rymättylän kirkko.
Pyhän Martin kirkko, Raisio

Raision kirkko

Raision keskustan tuntumassa sijaitseva Pyhän Martin kirkko on nimetty vuonna 397 kuolleen ranskalaisen piispan Pyhän Martinuksen mukaan. Perimätieto liittää keskiaikaiseen harmaakivikirkkoon vuosiluvun 1305, joskin uudempi tutkimus on nuorentanut kirkkoa 1500-luvun alkuun. Tarinan mukaan kirkon ovat rakentaneet jättiläiset Killi ja Nalli. Tästä kerrotaan esimerkiksi Topeliuksen Maamme-kirjassa. Lue lisää.

Osoite: Kirkkotie 2, Raisio

 

Esteettömyys

Invapysäköinti pääkäytävän varrella. Kirkkoon sisälle on esteetön kulku. Alttarille eli kirkon etuosaan tullessa on kaksi porrasaskelmaa. Pyydettäessä on mahdollisuus saada käyttöön pyörätuoliliuskat. Kirkon sisätiloissa on käytössä induktiosilmukka. WC:t sijaitsevat erillisessä rakennuksessa kirkon läheisyydessä

 

Askaisten kirkko

Askaisten kirkko on 1600-luvun suurvalta-aikaa edustava kivinen kirkkorakennus Askaisissa nykyisen Maskun kunnan alueella. Kirkon vierellä on erillinen kellotapuli vuodelta 1779. Kirkon tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta se on rakennettu samalla paikalla olleen puisen kirkon tilalle ja sen nykyinen ulkoasu on peräisin kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Flemingin teettämästä uudistuksesta vuodelta 1653. Fleming oli Louhisaaren kartanon omistaja ja kirkko rakennettiin kartanon kappelikirkoksi. Lue lisää.

Osoite: Askaistentie 788, Askainen

 

Merimaskun kirkko

Merimasku kuului alun perin seurakunnallisesti Maskuun. Matkan pituuden ja hankalien kulkuyhteyksien vuoksi Merimasku liitettiin kuningas Juhana III:n antaman määräyksen nojalla Naantaliin vuonna 1577. Koska vesi- ja tieyhteydet Naantaliinkin olivat hankalat, saatiin Merimaskuun toivottu oma kirkko ja pappi vuonna 1648. Merimaskun ensimmäinen kirkko oli puusta rakennettu ja varsin vaatimaton. Ison Vihan päättymisen jälkeen alkaneen jälleenrakennuksen aikakauden myötä Merimaskuun rakennettiin entistä suurempi eli nykyinen kirkko, joka valmistui vuonna 1726. Seinät on vuonna 1850 maalattu juovituksin marmoripinnan kaltaiseksi. Lue lisää.

Osoite: Paltteentie 10, Merimasku

 

Esteettömyys

  • Kirkkoon ja alttarille on esteetön kulku
  • Induktiosilmukka huonokuuloisille
  • Inva-WC sijaitsee hautausmaan huoltorakennuksessa, josta kirkkoon tultaessa on jyrkkä ylämäki
  • Lisätietoja seurakuntamestarilta

Seilin saari ja kirkko

Seilin pitkää historiaa leimaavat vuodet spitaalisten ja mielisairaiden hoitopaikkana. 1600- ja 1700-luvuilla saarelle sijoitetut sairaat elivät eristyksestä muusta maailmasta eikä toivoa saarelta poistumisesta ollut sinne astumisen jälkeen. Sairaiden kohtaloista muistuttavat edelleen puuristit kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla. 1900-luvulla mielisairaala lakkautettiin ja tilat siirtyivät Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen käyttöön. Saarella tehdään edelleen aktiivista tutkimusta keskittyen Saaristomeren ja Itämeren alueen monitieteelliseen tutkimukseen, keskiössä meriympäristön tilan pitkäaikaisseuranta.

Seilin kirkko on rakennettu vuonna 1733 aiemman, Turusta vuonna 1624 siirretyn Pyhän Yrjänän puukirkon paikalle. Puukirkko on muodoltaan ristikirkko. Kaide erottaa kirkon länsiosan, jossa istuivat ”tarttuvien tautien vaivaamat” eli spitaaliset. Sairaiden puolella on oma pieni alttari ja sisäänkäynti, joka nykyään on suljettu. Lue lisää. 

Esteettömyys

  • Saaren tiet ovat pääosin helppokulkuisia. Saari on kuitenkin mäkinen, eikä pyörätuolilla kulkeminen onnistu ainakaan ilman avustajaa.
  • Saarella ei ole esteettömiä palveluja.
  • Kirkkoon ei ole esteetöntä kulkua.

Kaivohuone

Naantalin Kaivohuoneella on pitkät ja kunniakkaat perinteet, joita vaalitaan rakkaudella. Kansainvälisen tason keittiö ja oma leipomo loihtivat vierailijoille suussasulavia ruokaelämyksiä. Naantalin Kaivohuone on rakennettu 1868. Se edustaa pitsihuviloiden tapaan rokokoota, joka on hakenut vaikutteita myös kustavilaisuudesta. Alkuperäiseen Kaivohuoneeseen kuuluivat nykyisin sisätiloiksi muutetut suuret terassit meren ja kirkon puolella. Kaivohuoneen nykyinen paperitapetti on valittu alkuperäisten tapettimallien mukaan. Talon ulkoväritys noudattaa Museoviraston suosituksia ja ajatuksia siitä, minkä värinen Kaivohuone on alun perin ollut. Lue lisää

Osoite: Nunnakatu 4, Naantali

 

Esteettömyys

Ravintolaan on esteetön kulku pääsisäänkäynnin luota ja ravintolasta löytyy inva-WC. Keikoilla pyörätuolipaikat sijaitsevat Kaivohuoneen permanolla, jonne on esteetön kulku pääsisäänkäynniltä.

 

Kultaranta

Kultarannan tilan ja puutarhan perusti liikemies Alfred Kordelin, jonka menehdyttyä Kultaranta siirtyi valtion omistukseen. Alueen korkeimmalla kukkulalla seisoo Lars Sonckin suunnittelema kansallisromanttista tyyliä edustava graniitista rakennettu päärakennus, joka valmistui vuonna 1916. Graniittilinnan tornista avautuu avarat näkymät Naantaliin ja lähisaaristoon. Kultarannan puutarha on Suomen ensimmäisiä ja parhaiten säilyneitä arkkitehtonisen tyylin mukaisia muotopuutarhoja. Tyyliin kuuluvat muun muassa leikatut pensaat ja uusklassiset puutarharakennukset. Puutarhan ovat sommitelleet Helsingin ensimmäinen kaupunginpuutarhuri Svante Olsson ja hänen poikansa, puutarha-arkkitehti Paul Olsson. Lue lisää.

Osoite: Kordelininkatu 1, Naantali

 

Esteettömyys

  • Kultarannan puutarhassa kuljetaan tilavia hiekkapohjaisia tai laatoittetuja kävelyreittejä pitkin. Paviljonkien kohdalla on muutamia askelmia. Matkan varrella on muutamia penkkejä.
  • Inva-wc sijaitsee Kultarannan puutarhan parkkialueen lipunmyyntirakennuksen yhteydessä.

Kristoffer-sali

Vuonna 1989 käyttöönotettu Kristoffer-sali sai peruskorjauksen yhteydessä täysin uuden ilmeen vuonna 2009. Uusittu 210-paikkainen sali soveltuu erinomaisesti teatteri- ja konserttitilaisuuksiin, seminaareihin ja luentoihin. Akustiikan suunnittelussa on huomioitu salin monimuotoinen käyttö. Salin akustiikka on nyt muunneltavissa teatterin, puhetilaisuuksien sekä akustisten että sähköisten konserttien tarpeisiin. Käytössä on myös viereinen Birgitta-sali, joka toimii Kristoffer-salin aulatilana, mutta myös soveltuu näyttelytilaksi. Lue lisää.

Osoite: Opintie 2, Naantali

 

Esteettömyys

  • Esteetön sisäänpääsy ja kulku tilasta toiseen: Pääovella (yhteinen sisäänkäynti Kristoffer- ja Birgitta-saleihin) luiska pyörätuolille. Kristoffer-salin katsomoon vievien ovien kohdalla matala kynnys. Henkilökunta avustaa tarvittaessa.
  • Esteetön wc
  • Esteetön pysäköintimahdollisuus: Inva-taksilla mahdollisuus ajaa pääoven eteen.
  • Katsomossa pyörätuolipaikkoja

Naantalin kylpylä

Naantalin Kylpylä on maankuulu kylpylä- ja kongressihotelli meren rannalla, Naantalin idyllisen vanhan kaupungin kyljessä. Vanhan luostarikaupungin vuosisatainen kylpyläperinne tuodaan tyylikkäästi tähän päivään, ja siihen lisätään vielä ripaus ylellisyyttä, hippusen harmoniaa, rutkasti rentoa oloa ja kiireetöntä nautiskelua. Naantalin Kylpylä onkin yksi Suomen suosituimmista kylpyläkohteista. Vuonna 2019 Naantalin Kylpylä palkittiin kansainvälisessä World Travel Awards -gaalassa Suomen parhaana hotellina. Lue lisää. 

Osoite: Matkailijantie 2, Naantali

 

Esteettömyys

Hotelliin on esteetön kulku ja yleiset inva-WC:t löytyvät hotellin 1. kerroksesta ja P-kerroksesta. Saatavilla on esteettömiä huoneita, joissa on otettu huomioon käytännöllisyys ja helppo liikkuminen.

 

Sibelius-museo

Sibelius-museon rakennus on yksi Suomen 1960-luvun modernismin omalaatuisimmista luomuksista. Sen yksinkertainen ja karu, mutta samalla jännittävä ja ainutlaatuinen muotokieli houkuttelee arkkitehtuurista kiinnostuneita vierailijoita eri puolilta maailmaa. Museorakennus vihittiin käyttöön vuonna 1968, ja sen on suunnitellut arkkitehti Woldemar Baeckman. Museo rakentuu konserttitilana käytetyn Sibelius-salin ympärille. Konserttisalin vieressä sijaitsee neliönmuotoinen atriumpiha, jota reunustavat muut museotilat. Museon alkuperäinen sisustus oli Carin Bryggmanin käsialaa, esimerkiksi valaisimet ja konserttisalin tuolit ovat Bryggmanin suunnittelemat. Sisustusta on myöhemmin täydennetty. Lue lisää. 

Osoite: Piispankatu 17, Turku

 

Esteettömyys

  • Esteetön sisäänpääsy osaan tiloista: sisääntulokerroksen tilat
  • Esteetön wc
  • Invapysäköinti
  • Istumapaikkoja näyttelytiloissa

Temppelinaukion kirkko

Temppeliaukion kirkko on Töölön seurakunnan kirkko Helsingissä. Rakennus on valmistunut 1969. Kallioon louhitun kirkon ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suomalainen. Akustisten ominaisuuksiensa ansiosta kirkko on suosittu konserttien pitopaikka. Peruskallioon louhittuun tilaan astutaan portaita nousematta suoraan kadun tasosta. Vapaamuotoinen soikeahko kirkkosali kylpee päivänvalossa kallioseinän ja kattokupolin välissä leveydeltään vaihtelevan kattoikkuna-alueen ansiosta. Ikkuna-alueella on kupolia kannattelemassa 180 eri pituista säteittäispalkkia. Sekä palkit että kupolin kantava rakenne ovat teräsbetonia. Kupoli on salissa ainoa matemaattinen muoto. Lue lisää. 

Osoite: Lutherinkatu 3, Helsinki

 

Esteettömyys

Temppeliaukion kirkon sisäänkäynti ja kirkkosali ovat katutasossa. Pyörätuolilla, rollaattorilla ja lastenrattaiden kanssa pääsee kirkossa liikkumaan hyvin. Ainoastaan parvelle ainoa kulku on portaita pitkin.

Tilaa Uutiskirje

Sähköposti

KUMPPANIT

Naantalin Musiikkijuhlat kiittää lämpimästi kumppaneitaan ja tukijoitaan yhteistyöstä.
Kuva: Osuuspankki Turun seutu

Tukijat

Seuraa naantalin musiikkijuhlia vuoden ympäri