Paavali Jumppanen heittäytyy mielellään suurten teoskokonaisuuksien esittämiseen. Hän on esiintynyt lukuisien kuulujen kapellimestarien kanssa, joista mainittakoon David Robertson, Sakari Oramo, Susanna Mälkki, Osmo Vänskä sekä Jaap van Zweden. Avantgardea rakastava Jumppanen on tehnyt yhteistyötä monien aikamme säveltäjien kanssa. Työskentely Pierre Boulezin, William Duckworthin, Henri Dutilleuxin, Perttu Haapasen ja Lauri Kilpiön kanssa on avannut Jumppaselle monipuolisen näkökulman musiikin alati ajassa muuttuvaan luonteeseen.
Opinnot veivät Jumppasen Sibelius-Akatemian kautta Sveitsiin, jossa hän työskenteli Krystian Zimermanin johdolla kolmen vuoden ajan. Baselin Musiikkiakatemiassa hän opiskeli pianon lisäksi fortepianon, klavikordin ja urkujen soittoa – Jumppanen esiintyykin nykyään myös urkurina.
Jumppanen vietti lukuvuoden 2011–12 vierailijana Harvardin yliopiston musiikkitieteen laitoksella Yhdysvalloissa syventyen erityisesti Wieniläisklassismin moniin ulottuvuuksiin. Hän on esittänyt sekä Beethovenin että Mozartin pianosonaatit useissa runsasta huomiota saaneissa konserttisarjoissa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Ensimmäisenä suomalaispianistina Jumppanen on levyttänyt Beethovenin 32 pianosonaattia.
Kansainvälisen solistiuransa lisäksi Jumppanen on suosittu opettaja, joka on toiminut mm. Sibelius-Akatemian vierailevana professorina. Vuosina 2015–21 hän toimi kansainvälisen PianoEspoo-festivaalin taiteellisena johtaja ja vuosina 2021–23 hän toimii kolmivuotiskauden Melbournessa sijaitsevan Australian National Academyn taiteellisena johtajana.
Monien levypalkintojen lisäksi Paavali Jumppanen on saanut Jenny ja Antti Wihurin Rahaston tunnustuspalkinnon suomalaisen kulttuurielämän hyväksi tekemästään työstä.
Schubertiade
11.6.
Schubertiade-konsertissa kuullaan Franz Schubertin rakastetuimpia teoksia, esiintyjinä mm. sopraano Helena Juntunen sekä pianistit Barry Douglas ja Paavali Jumppanen.
Kaikki maailman pimeys ei riitä sammuttamaan yhden kynttilän kirkkautta, eikä ilman varjoa olisi valoa. Sebastian Fagerlundin dramaattinen Transient light sekä Ralf Gothónin zen-buddhalaiseen tarinaan perustuva melodraama vievät ikiaikaisten kysymysten äärelle. Paavali Jumppanen esittää Franz Lisztin ikonisimman pianoteoksen, synkkyydestä kirkkauteen kurottavan h-mollisonaatin.
Intohimon sointi
14.6.
”Nämä nuottini suutelevat sinua, ne kutsuvat sinua intohimoisesti”, kirjoitti Leoš Janáček nuorelle rakkaalleen jousikvartettonsa saatekirjeessä. Himosta ja kaipuusta toisen luo kertoo myös Richard Wagnerin pakahduttava Tristan ja Isolde. Amerikkalaisen Amy Beachin myöhäisromanttista intohimoa säästämätön pianokvintetto on viime vuosina noussut niin yleisön kuin kriitikoiden suosikiksi.
In honorem maris
15.6.
Tuskin yksikään luonnon elementti kuultaa musiikissa niin kirkkaana kuin meri; sen aallot, sen rauha, sen loputtomuus – ja vastaan panematon voima. Pehmeät mainingit ja petolliset pohjavirtaukset perinteiselle In Honorem Maris -konsertille tarjoavat Debussyn, Fagerlundin ja Ravelin säveltämä musiikki.
Hetkiä ajassa
17.6.
Naantalissa ei vuodenkiertokaan kulje tuttuja polkuja. Epätasaiset rytmit ja tuliset tahdit valtaavat Sebastian Fagerlundin okteton ja Astor Piazzollan Talven, ja Vernon Duke tuo valossa kylpevän Broadwayn keskelle keväistä Pariisia. Kokeellisen musiikin mestarin George Crumbin aavemainen Kesäillan musiikki ei jätä yhtäkään kuulijaa kylmäksi.
