
Amalie Stalheim (s. 1993) on esiintynyt solistina mm. Oslon, Bergenin ja Tukholman filharmonisten orkesterien, Norjan ja Ruotsin radion orkestereiden sekä Göteborgin sinfoniaorkesterin solistina. Hän on tehnyt yhteistyötä sellaisten kapellimestarien kuten Ed Gardnerin, Dalia Stasevskan, Okko Kamun, Anna Maria Helsingin, James Gaffiganin, Nuno Coelhon ja Stanislav Kochanovskin kanssa.
Stalheim on voittanut Norjan solistipalkinnon 2021, Ruotsin solistipalkinnon 2018, Ljunggren-kilpailun 2015 ja Nicholas A. Firmenich -palkinnon Verbier-festivaaleilta 2015.
Perinteisten sellokonserttojen esittämisen lisäksi hän soittaa usein ja tilaa myös uutta kirjoitettua musiikkia 2000-luvulta. Innostuneena kamarimuusikkona Stalheim on tehnyt yhteistyötä Janine Jansenin, Yo-Yo Ma:n, Leif-Ove Andsnesin, Kathryn Stottin, Christian Ihle Hadlandin, Polina Leschenkon, Benjamin Schmidin ja Lars Anders Tomterin kanssa.
Amalie Stalheim soittaa F. Ruggierin (1687) rakentamalla sellolla.

Metsässä on suomalainen musiikki syntynyt. Jean Sibeliuksen sekä Outi Tarkiaisen luonnosta innoituksen saaneitä sävellyksiä.
Jahti
12.6.
Konsertin neljä kestosuosikkia kertovat elämän ja kuoleman tarinoita. Kun Mozartin kvartetto soi estotonta riemua, Johannes Brahmsin äitinsä muistolle säveltämä trio on kauniiden muistojen utuinen kuva. Aikamme esitetyimpiin kuuluvan Jörg Widmannin Jagdquartett tempaisee keskelle kauhujen metsästysretkeä, josta on vain yksi tie ulos.
Kaikki maailman pimeys ei riitä sammuttamaan yhden kynttilän kirkkautta, eikä ilman varjoa olisi valoa. Sebastian Fagerlundin dramaattinen Transient light sekä Ralf Gothónin zen-buddhalaiseen tarinaan perustuva melodraama vievät ikiaikaisten kysymysten äärelle. Paavali Jumppanen esittää Franz Lisztin ikonisimman pianoteoksen, synkkyydestä kirkkauteen kurottavan h-mollisonaatin.
Intohimon sointi
14.6.
”Nämä nuottini suutelevat sinua, ne kutsuvat sinua intohimoisesti”, kirjoitti Leoš Janáček nuorelle rakkaalleen jousikvartettonsa saatekirjeessä. Himosta ja kaipuusta toisen luo kertoo myös Richard Wagnerin pakahduttava Tristan ja Isolde. Amerikkalaisen Amy Beachin myöhäisromanttista intohimoa säästämätön pianokvintetto on viime vuosina noussut niin yleisön kuin kriitikoiden suosikiksi.
Hetkiä ajassa
17.6.
Naantalissa ei vuodenkiertokaan kulje tuttuja polkuja. Epätasaiset rytmit ja tuliset tahdit valtaavat Sebastian Fagerlundin okteton ja Astor Piazzollan Talven, ja Vernon Duke tuo valossa kylpevän Broadwayn keskelle keväistä Pariisia. Kokeellisen musiikin mestarin George Crumbin aavemainen Kesäillan musiikki ei jätä yhtäkään kuulijaa kylmäksi.